27.6. 17.50-20.00

Vienot tuulet, suunnasta jos toisestakin, johdattavat pojat Käärmesaaren laituriin. Gastina siis Niilo ja Elmeri. Aegir osoittaa olevansa hyvinkin vastaanottavainen kepoisille, illan viimeisille puuskapoikasille. Vain levankivaunu arveluttaa, miten se pääsee vapaasti avotilassa paukkumaan puolelta toiselle. Lukkomekanismi pitäisi hankkia. Saari on yllättävän villi ollakseen aivan kaupunkilainen.

28.6.

Jahuu. Nyt palavat vihdoin ajovalot. Aux oltava on-asennossa (oikea alas) ja erillinen punainen katkaisija painettuna punaisiin päin. Eli mieluummin aux kuin auts. Muut nipsukat ovat niinikään on-asennossa, jos sillä väliä. Sulake kyllä palaa, kun valot sammuttaa ?!), onneks on kesto-sellainen,

Elmeri haluaa purjehtimaan, niinpä nostetaan iso ylös mukavaan myötikseen. Pihlajasaareen päästään tunnissa n. 14-15. Syödään meksikon pataa (hyvin harvoilla pavuilla) ja lihapullia. Pihlis on hyvässä kesävireessä. Yöpyminen maksaisi sähköineen kypin. Sähkön vuoksi voisi jäädäkin, mutta kun puuttuu adapteri. Vesisäiliön korjausta on yritetty, mutta onnistuttu vain osin. Illaksi mennään Maritimin laituriin. Saa nähdä, tuleeko joku häätämään.

29.6.

Ei huvittanut jäädä odottamaan, koska Maritimin väki tulee aamulla häätämään, jos ei venekunta jo kassajonossa jonota, Ei siksikään, kun Jätkäsaarta perin aggressiivisesti rakennetaan yötä päivää. Poikain unta se ei haittaa, uinailevat vain kun starttaan ennen aamukahdeksaa. Pikku pöräys koneella ja kankaat auki lupausten mukaiseen juuri virinneeseen itätuuleen. Ankkuri alas pikku saaren edustalle aamuteen ajaksi. Päätämmekin tulla kotiin, siksi paljon on vielä veneessä tehtävää.